keskiviikko 18. elokuuta 2010

Avioliittolaista

Kaikki muut ovat jo ehtineet rääviä sukupuolineutraaliavioliittolakia. Minä pohdin päässäni, että what the heck, annetaan kaikkien täysi-ikäisten ihmisten mennä naimisiin ihan kenen kanssa tahansa haluavat. Miksei vaikka useammankin kanssa, onhan noita polyamoröösejä tuttavia ja varmasti nekin tykkäisi solmia liiton esim kolmistaan.

...Mutta sitten se iski. Todellisuus voi olla ihan hemmetin kaukana mistään monirakkauden auvosta :(. Mä EN halua, että tietty hieman vinksahtanut mormoni-ryhmittymä tai muslimi-suuntaukset voisivat ottaa vaimon vaimon perään. Ja mitenkähän muotoiltaisiin sekin laki, jossa todettaisiin että "moniliittoon vihitään maistraatissa vain ne, jotka ihan aikuisten oikeasti tekevät sen kaikki yhdessä, yhteisestä halusta eikä niin, että yks vaan haluu itselleen kasan vaimoja". Huoh. Tottakai voisi ajatella, että ykkösvaimohan ei välttis hyväksy miehensä aikeita ottaa uutta vaimoa ja noinniinkuin teoriassa voisi sanoa et ei käy, mä en tahdo ton ämmän kaa naimisiin. Mutta sitten jos miettii miten sairas joku Warren Jeffsin Fundamentalist Church of Jesus Christ of Latter Day Saintsin meno oli, niin... No. Yhtä sairasta menoa tuskin Suomessa nähdään (Länsi-Neuvostoliittomme valvontakoneista on ainankin tässä pop), mutta silti. Voi käpy.

Mutta niinhän se menee kotiäidin elämässä muutenkin. Mä olisin niinkuin superhyper minarkisti libertaari sosiaalikommarivihreämitäkaikkea, paitsi etten usko ihmisten selviävän ilman sääntöjä ja lakeja kovinkaan kauaa.

2 kommenttia:

  1. Itse taas ajattelisin, että laillistettu moniavioisuus saattaisi jopa parantaa naisten asemaa polygamistimormonien keskuudessa. Polygamistiliittoja kun kuitenkin kaiketi edelleenkin on, joskin vain epävirallisina ja yhteiskunnalta salassa pidettyinä "avoliittoina": virallisesti tiedossa olevaan avioliittoon on kuitenkin helpompi puuttua, jos jotain hämärää on käynnissä. Etenkin "epävirallisten" vaimojen asema voi olla vähän niin ja näin - ei mitään avioliittoon yleensä kuuluvaa taloudellista tai oikeudellista turvaa, jos sitä sattuisi joskus tarvitsemaan. Ja epävirallisista polysuhteista syntyvien lapsien kannaltakin moniavioisuuden laillistaminen olisi parannus heidän nykyiseen asemaansa: nykyäänhän heillä saattaa lain silmissä olla vain yksi virallinen huoltaja.

    Ja ehkä moniavioisuuden laillistaminen levittäisi myös tietoisuutta siitä, että polyandriset suhteetkin ovat ihan yhtä sallittuja...

    Vaikein ongelma minusta moniavioisuuden laillistamisessa olisi valita, otetaanko yksilö- vai perhekeskeinen malli: eli kirjataanko moniliitto monena yksittäisen ihmisen liittona vai merkitäänkö vain yksi perheyksikkö, jossa sattuu olemaan useampia jäseniä? Jotku polyamoristit kannattanevat kaiketi ensimmäistä vaihtoehtoa, koska se mahdollistaa enemmän erilaisia suhdemalleja, mutta luulen, että jos moniavioisuus joskus todella laillistetaan, varmaan päädytään perhemalliin, koska se on paljon yksinkertaisempi.

    Olisi muuten mielenkiintoista tietää, mitkä ovat "suuren yleisön" mielipiteet moniavioisuuteen/polyamoriaan. Keskustelupalstoilla asiasta on viime aikoina puhuttu ja siellä näkyy ainakin näitä mielipiteitä (aktuaalisista prosenteista on vaikea sanoa mitään):

    1) Moniavioisuus on yhtä Saatanasta kuin saman sukupuolen ihmisten liitot
    2) Moniavioisuus (ainakin mies ja monta vaimoa) on luonnollisempaa kuin saman sukupuolen liitot, koska siinä syntyy lapsia ja paljon
    3) Moniavioisuus on vain homokammoisten sumuverho ja joko barbariaa tai täysin olematonta
    4) Moniavioisuuden salliminen olisi ihan yhtä luontevaa kuin saman sukupuolen liittojenkin

    Piruuttani satuin jo ennen kuin Eija-Riitta Korhola moniavioisuutta pöydälle nosti tiedustelemaan parilta luterilaiselta seurakunnalta, oliko niiden mielestä mitään pahaa, jos sattui rakastamaan useampaa kuin yhtä ihmistä kerrallaan. Kiinnostavaa kyllä, kukaan ei tuominnut asiaa. Yksi tosin muisti mainita, että kirkko ei moniavoisuutta salli...

    VastaaPoista
  2. Kiitos Eino, hyviä pointteja. Ja nuo keskustelupalstojen polyamoria mielipiteet... Priceless.

    Mä näkisin moniliiton sallimisen ohessa/lisäksi tärkeäksi muuttaa nykyinen perintöoikeus, muutenkin kuin polysudelapsien osalta. Tällä haavaahan lapsi ei voi periä kuin kaksi vanhempaa; jos esim uusioperheen isä adoptoisi vaimon mukana tulleet lapsensa jää niiden biologinen isä kuriositeetiksi. Toki sama koskee myös vaikkapa muumimuki-menetelmällä alkunsasaaneita lepakkoparin lapsia jne. Nykyiseen perhekulttuuriin kun kuuluu vähän muutakin kuin yhden miehen ja yhden naisen täsmällisen yhteiset jälkeläiset (äh, no, ainahan on ollut kaikkea muuta, mutta ne ovat kai olleet vähän vaietumpia kuin nykyään). En oikein tiedä, mitä tai ketä edes haittaa jos joku onnekas voi periä vaikka kolmen eri suvun omaisuuden?

    VastaaPoista